Mitä akuista kierrätetään ja miten?

paristokierrätys-2-1

Kuva: Paristokierrätys

Suomessa kannettavat akut ja paristot saadaan kuluttajilta kierrätyksen piiriin varmastikin jo useimmille tutuksi tulleilla marketeista, ja akkujen myyntipisteistä löytyvillä Suomen tuottajayhteisön Recserin punaisilla keräyslaatikoilla.

Mutta mitä akuille ja paristoille tapahtuu sen jälkeen? Projekti-insinööri Jukka Kumpusalo AkkuSerilta vastaa kysymykseen blogitekstissään.

Suomen tuottajayhteisön akut tuodaan AkkuSerin tehtaalle Nivalaan, jonne kierrätettävää tulee tasaista tahtia ympäri vuoden. Ensin akut ja paristot vastaanotetaan ja punnitaan. Sen jälkeen ne siirretään lajitteluun, josta akut ja paristot etenevät omina lajikkeinaan joko AkkuSerin omaan kierrätysratkaisuun tai muualle jatkokierrätykseen.

Lajittelumme koostuu kierrätysalan ammattilaisista jotka vastaavat siitä, että erilaiset paristot saadaan jaettua omiin lajikkeisiinsa, joille kullekin on oma erillinen käsittelytapansa.

patterikierrätys-2018-web-5637

Kuva: Paristokierrätys

Entä mitä akuista kierrätetään ja miten?

AkkuSerilla on kaksi omaa kierrätysratkaisua, joista toisessa käsitellään litiumioniakkuja (Li-ion). Ne ovat peräisin muun muassa kannettavista tietokoneista, kännyköistä ja digikameroiden akuista. Näitä akkuja kutsutaan korkeakobolttisiksi litiumioniakuiksi.

Litiumioniakut kierrätetään AkkuSerin patentoimalla Dry-Technology-menetelmällä, jonka avulla syntyvät koboltti- ja kuparirikasteet sekä rautalastua. Näistä arvokkain on tuotestatuksellakin oleva kobolttirikaste, joka jatkokäsitellään sellaisenaan Freeport Cobaltilla Kokkolassa. Litiumioniakkua hankitaan AkkuSerille myös erikseen. Niitä tulee muun muassa tietyistä Pohjoismaista sekä Saksasta.

Toisella kierrätyslinjastolla käsitellään alkaliparistoa, josta lopputuotteena saadaan niin sanottua ”mustaa massaa”. Siitä erotellaan rauta, ja jatkokäsittelyssä siitä saadaan talteen sinkki. Tällä hetkellä musta massa menee kierrätettäväksi Puolaan, mutta lähitulevaisuudessa mahdollisesti myös Kärsämäelle Tracegrow:lle. Heidän kemiallisessa prosessissaan alkali mustasta massasta erotellaan sinkin lisäksi myös mangaani ja tehdään näistä lannoitetta maatalouden tarpeisiin ympäri maailman.

Myös nikkelimetallihydridiakut (Ni-Mh) kierrätetään alkalikierrätyslinjastolla, joista tärkeimpinä metalleina saadaan kierrätettyä nikkeli ja koboltti.

Osa akuista lajitellaan erilleen AkkuSerin kierrätysprosessista ja toimitetaan jatkokäsittelyyn toisaalle. Näin tehdään esimerkiksi lyijy- eli enimmäkseen autonakkujen ollessa kyseessä. Myös nikkelikadmium (Ni-Cd) ja muun muassa litium-primääri-akut käsitellään lajittelun jälkeen niihin erikoistuneilla käsittelijöillä.

Tulevaisuuden haasteet – koboltin tuottaminen

Koboltin, joka on luokiteltu EU:ssa kriittiseksi raaka-aineeksi, tarve tulee tulevaisuudessa kasvamaan. Suurin osa maailmassa tuotettavasta koboltista tulee Kongon demokraattisesta tasavallasta, ja useimmiten koboltti ei ole louhinnan pääkohde vaan sitä saadaan sivutuotteena louhinnasta.

On arvioitu, että kehitteillä oleviin sähköautoihin menisi kuhunkin noin seitsemän kiloa kobolttia (Teslan S-malli), vaikka suurin osa sähköauton akusta on muuta materiaalia. Tällä hetkellä maailmalla koboltin kokonaistuotanto on noin 100 000 tonnia. Sillä valmistaisi vuodessa noin 14 miljoonaa autoa, joka on melko vähän sähköautojen yleistymisen vaatimuksia ajatellen ja tätä määrää vähentää muun muassa kannettavien tietokoneiden sekä kännyköiden litiumioniakkujen kobolttitarpeet.

On erittäin tärkeää, että käytetyt litiumioniakut saadaan keräykseen ja sitä kautta kierrätettyä, jotta niiden sisältämä koboltti saadaan uusiokäyttöön. Johtuen koboltin tuotantohaasteista, akkukokojen kasvamisesta ja akkutyyppien erilaisista vaatimuksista ovat monet nykyään markkinoille tulevista litiumioniakuista niin sanottuja ”vähäkobolttisia litiumioniakkuja”, joiden haasteena on niissä olevien monien eri raaka-aineiden kierrätys.

Näiden kohdalla siis mietitään, miten niin sanotuista ”mixed metal” -akuista saataisiin kustannustehokkaasti ja ekologisesti kierrätettyä eri raaka-aineet tulevaisuudessa. Tähän AkkuSerilla on onneksi jo käynnissä tuotekehitysprojekti.

Jukka Kumpusalo

Jukka Kumpusalo työskentelee AkkuSerilla projekti-insinöörinä ja hänen työtehtäviinsä kuuluu AkkuSerin akkukierrätykseen liittyvien kehitysprojektien koordinointi sekä suunnittelu.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s