Suomessa kuluttajat voivat palauttaa käytetyt kannettavat akut suomalaisen tuottajaorganisaation Recserin toimittamiin punaisiin pahvilaatikoihin. Nämä punaiset laatikot löytyvät kaupoista ja paristoja myyvistä yrityksistä. Mutta oletko koskaan miettinyt, mitä tapahtuu akkuille sen jälkeen, kun olet pudottanut ne laatikkoon. AkkuSerin projektiinsinööri Jukka Kumpusalo kertoo sinulle blogin tekstissä.
Suomalaisen tuottajaorganisaation keräämät kannettavat paristot toimitetaan AkkuSerin tehtaalle Nivalaan. Kierrätettävää materiaalia virtaa AkkuSerin tehtaalle ympäri vuoden. Ensin paristot punnitaan ja lajitellaan. Lajittelun jälkeen eri akkujakeet ohjataan AkkuSerin omaan kierrätysratkaisuun tai toimitetaan muille kierrättäjille, jotka ovat erikoistuneet tiettyjen akkutyyppien käsittelyyn.
Kierrätysammattilaisemme ovat vastuussa erityyppisten paristojen lajittelusta erillisiin fraktioihin – jokaiselle niistä on sopiva kierrätysratkaisu.
Mitä materiaaleja kerätään ja miten? Puhelimen lataus
AkkuSerillä on kaksi kierrätysratkaisua. Ensimmäistä käytetään pääasiassa kannettavista tietokoneista, matkapuhelimista ja digitaalikameroista peräisin olevien litium-ioni-akkujen (Li-ion) kierrätykseen. Näitä akkuja kutsutaan korkealaatuisiksi koboltti-litium-ioni-paristoiksi ja ne kierrätetään Akun patentoidulla kuivatekniikkamenetelmällä. Tällä tekniikalla tuotetaan kolme erilaista fraktiota: yksi runsaasti kobolttia ja kaksi muuta fraktiota, joissa on runsaasti kuparia ja rautaa. Arvokkain jae on se, joka sisältää kobolttia. Jakeen laatu on lähellä ensisijaista kobolttimalmia, joten se toimitetaan Freeport Cobaltat Kokkolaan puhdistamista varten. Litium-ioni-akkuja hankitaan myös muista maista, esimerkiksi tietyistä Pohjoismaista ja Saksasta.
Toista AkkuSerin kierrätysratkaisua käytetään alkaliparistoihin – niistä kerätty päätuote on ns. Musta massa. Myös rauta on erotettu paristoista. Musta massa toimitetaan edelleen Puolaan sinkin talteenottoa varten.
AkkuSer tekee yhteistyötä myös Tracegrowin kanssa Kärsämäellä: lähitulevaisuudessa Tracegrow erottaa mangaanin ja sinkin mustasta massasta kemiallisessa prosessissa. Talteen otettuja alkuaineita käytetään lannoitteen tuottamiseen, jota voidaan käyttää maataloudessa ympäri maailmaa.
Lisäksi nikkeli-metallihydridiakut (Ni-Mh) kierrätetään alkalisen kierrätysliuoksen kanssa. Nikkeli ja koboltti ovat tärkeimmät talteen otetut metallit.
Osa AkkuSerissa lajitelluista akkutyypeistä, esimerkiksi autoissa käytettävät lyijyakut (Pb), toimitetaan jatkokäsittelyä varten joillekin muille operaattoreille. Myös nikkeli-kadmium-akut (Ni-Cd) ja litium-akut ohjataan AkkuSerin ulkopuolella oleviin erikoistuneisiin prosesseihin.
Tulevat haasteet koboltin tuotannossa
EU: ssa koboltti luokitellaan kriittiseksi raaka-aineeksi. Tulevaisuudessa koboltin tarve kasvaa edelleen. Suurin osa maailmassa tuotetusta koboltista on peräisin Kongon demokraattisesta tasavallasta. Yleensä koboltti on Miningin sivutuote, ei pääkohde.
Auton lataus
Arvioidaan, että kehitteillä olevat sähköajoneuvot käyttäisivät noin 7 kiloa kobolttia akkua kohti (Tesla S-mallissa). Tällä hetkellä koboltintuotanto on noin 100 000 tonnia vuodessa. Se kattaa noin 14 miljoonan auton tarpeen vuodessa. Tämä on melko pieni määrä, kun otetaan huomioon sähköajoneuvojen aiottu yleistäminen. Riittävyys heikkenee entisestään, kun kaikki kannettavat tietokoneet, matkapuhelimet, digitaalikamerat ja muut sovellukset, joissa käytetään Li-ion-akkuja, otetaan huomioon. Litium-ioni-akkujen kiireellinen saattaminen organisoituun keräysjärjestelmään on välttämätöntä, jotta koboltti saataisiin ensin talteen.
Myös yhä enemmän ns. Matalalaatuisia litium-ioniakkuja on tulossa markkinoille. Tämä johtuu koboltin tuotannon haasteista ja akkujen erilaisista ominaisuuksista, joita vaaditaan eri sovelluksissa. Haasteena niiden lisääntyessä on se, kuinka nämä sekoitetut metalli-akut kierrätetään kustannustehokkaasti ja ekologisesti. Onneksi AkkuSerilla on käynnissä kehityshanke näiden haasteiden ratkaisemiseksi.